Heipä hei ja kiitokset kivoista kommenteista! On mukavaa, että blogiini ovat löytäneet tiensä myös uudet tuttavuudet. Täytyy koittaa pitää tasoa yllä, jotta saisin pidettyä teidät täällä. Ulkoasun lupaan parantuvan, kunhan saan Piituskin tänne esittelemään tämän blogipohjan saloja. Itsellä kun ei tällä hetkellä riitä mielenkiintoa eikä energiaa alkaa testailemaan ulkoasutoimintoja. Mutta nyt itse asiaan...

Kävin viime viikolla täydentämässä lankavarastoa LankaDelissä Helsingin keskustassa.  Valitettavasti reissu oli taas kovin pikainen, sillä mukanani oli pikkuneiti, joka ei ole äitinsa tapaan kovinkaan innostunut langoista... Mutta suunnitellut ostokset sain tehtyä ja ehkä parempi niin, pysyipä loppulasku siedettävissä summissa kun ei ehtinyt päästämään mopoa käsistä. Keltainen oli päivän väri. Nalle-langoista  (Kukkaketo päivänkakkara 810 ja vaal.vihreä 348) tulee pikkuneidille neuletakki, Purosta (luumupuu 875) kauluri siskolle ja keltainen seiskaveikka päässee jossain vaiheessa sukiksi tai lapasiksi. Lankojen lisäksi ostin parit puikot tuleviin töihin. Sain myyjältä kaupantekijäisinä pari oikein kelpo vinkkiä koskien puikkoja. Ensinnäkin hän suositteli ostamaan normaalien puikkojen sijasta pyöröpuikon villapaitaa varten, vaikka sitä neulotaankin tasona. En ollut aiemmin moisesta kuullutkaan, mutta nyt kun olen kokeillut vinkkiä käytännössä, olen tähän uuteen neulomistyyliin enemmän kuin tyytyväinen. Ei tarvita enää samanlaista tilaa puikkojen kanssa huiskimiseen ja kappale on mukavasti kokoajan edessä, eikä heilu puikonnokassa. Edut ovat varmasti vielä suuremmat isompia töitä tehdessä, on kuulemma hartiaystävällisempi vaihtoehto. Toinenkin vinkki koski pyöröpuikkoa: puikko kannattaa ennen käyttöä pistää 10-15 minuutiksi kuumaan veteen likoamaan, jotta kierteet suoristuvat. Toivon, että olisin tämän tiennyt tehdessäni edellisessa postauksessa esittelemääni baskeria. Alussa kun uusi puikko kiertyi todella rasittavasti ja kokoajan sai olla oikomassa. Mutta nytpä tiedän eikä tarvitse enää taistella moisen ongelman kanssa.

.

Kuten kuvasta näkyy, on Pikkuneidin villatikkuri päässyt jo työn alle. Kyseisen takakappaleen olen jo saanut valmiiksi, purkanut ja aloittanut alusta. Käsiala oli aluksi ihan kamalan löysää ja ihmettelenkin miten sileän neulominen voikin olla niin vaikeaa?! Nyt olen onneksi saanut käsialan järkevän näköiseksi ja olen ihan tyytyväinen, että purin sen takakappaleen. Nukuin kuitenkin kahden yön yli, ennen kuin aloin noin radikaaleihin toimenpiteisiin. Tiedän olevani välillä vähän turhan kriittinen (opettelen edelleen hyväksymään sen tosiasian, että käsityöt tosiaan näyttävät ja saavat näyttää käsintehdyiltä...) mutta tässä tapauksessa erilainen käsiala olisi häirinnyt ihan liikaa. Ja kun olen aivan rakastunut näihin väreihin, niin haluan, että lopputulos on muutenkin tyydyttävä.

Hexagon on myös edennyt jonkin verran. Päätin jättää sen sellaiseksi taustatyöksi eli virkkailen palasia aina kun muut hommat tympäsee / haluan vaihtelua / ei ole uutta projektia tiedossa. Leveys alkaa olla soppeli, 70 cm tällä hetkellä, ehkä teen vielä leveyttä lisää yhden tai kahden palasen verran. Tykkään kovasti tästä työstä. Yksittäinen palanen on tosi helppo ja nopea tehdä, eli tätä voi hyvin tehdä aina palasen silloin ja toisen tällöin. Saa nähdä koska saan tämän valmiiksi. Aikataulua en aio asettaa enkä stressiä ottaa.

Hexagon-tilannekatsauskuvan myötä toivottelen kaikille oikein mukavaa alkanutta viikkoa!