Tällä kertaa hieman pikaisempi paluu päivityshommiin! Pahoittelen jo etukäteen kuvien todella huonoa laatua. Pitäisi opetella kuvaamaan. Ja asiaa saattaisi hieman auttaa myös se, jos hankkisin uuden kameran eikä tarvitsisi kännykän kanssa värkätä...

Virkattu kesäpipo pikkuneidille

Ostin muutama viikko sitten pikkuneidille vähän tämän tyyppisen takin H&M:ltä. Tänään leppoisana sunnuntaipäivänä pyöräytin takin kaveriksi Puro Batikista (roosa - persikka - vihreä - valkoinen 826) pipon virkkaamalla. Itseasiassa aloitin homman jo eilen ja yritin virkata täysin omasta päästä, mutta eihän siitä mitään järkevää tullut, joten tänään sitten päätin ottaa mallia viime kesän Novitassa olleesta vauvan lierihatusta. Ohje oli Miami-langalle, mutta silmukkamäärä passasi hyvin myös Puro Batikille. Ohjeen pipo oli ympärysmitaltaan n. 42 cm ja meidän neidin pää suurempi, joten tein piposta vähän isomman virkkaamalla yhden ylimääräisen lisäyskerroksen. Tämän lisäksi jätin lieri-osion pois ja korvasin sen piparkakkureunuksella. Lankaa pipoon meni vajaa kerä, ehkä noin puolet, ja kun kerän hinta oli alle 3 euroa, niin pipolle ei kertynyt hintaa juuri ollenkaan. Loppulangasta olen vähän miettinyt tekeväni huivin tai toisen pipon. Alla kuva myös alkuperäisellä ohjeella tehdystä lakista, joka on äitini käsialaa. Maaliskuu 2012. 

Asustesetti 1-vuotiaalle

Edellisessä postauksessa lupasin palata esittelemään kummitytölle tekemäni asustesetin heti, kun mies puhelimineen palaisi työreissusta. Ihan näin kauaa ei ukko ole ollut lietsussa, minä vain saamaton.... Mutta tässäpäs tämä nyt tulee. Settiin kuuluu siis Novitan Seitsemän veljestä Raita -langasta (roosa - ruskea - l.valk. 860) neulottu pipo, sukat ja kaulaliina. Pipossa ja sukissa on käytetty myös luonnonvalkoista seiskaveikkaa. Pipo on tehty samalla omasta päästä taiotulla mallilla kuin meidän neidille aiemmin neulomani tupsupipo. Sukkiin silmukkavinkkiä on haettu Novita Syksy 2009 -lehdessä olleesta lapsen pitkävartisten sukkien ohjeesta. Näissä sukissa on siis varsi tehty raitalangalla ja terä luonnonvalkoisella. Päädyin tähän ratkaisuun alunperin siksi, että raidat tuntuivat lähtevän eritahtisiksi ja vaihtamalla varren viimeisen valkoisen raidan jälkeen yksivärisen lankaan sukista tuli väritykseltään symmetrisemmät. Jotenkin tuo valkoinen tuossa rauhoittaa kivasti sukkien ilmettä. Eli onnistunut lopputulos, vaikka alunperin olikin vähän sellainen pakkoratkaisu. Kaulahuiviin sovelsin Novitan Kevät 2006 -lehdessä ollutta Wool -langasta neulotun vauvan huivin ohjetta. Silmukkamäärää lisäsin rutkasti, vaikka lanka oli jo itsessään paksumpaa. Minusta näistä tuli oikein kivat ja ilmeisesti olivat myös saajan (äidin) mieleen. Helmikuu 2012.

Naisten pitkävartiset sukat

Otin tässä vähän aikaa sitten Facebookissa vastaan käsityöhaasteen, jossa piti antaa jotain itsetehtyä viidelle ensimmäiselle, jotka uskaltautuvat mukaan haasteeseen. Haasteeseeni vastasi vain yksi rohkea, joka "tilasi" itselleen pitkävartiset villasukat lämmittämään pohjoisen pakkasissa. Malli sukkiin löytyi Novitan Kevät 2011 -lehdestä ja langaksi valitsin samaista vaaleanpunasävyistä raitalankaa, kuin kummitytön asusteissakin oli. Olen ihastunut kyseisen langan väriyhdistelmään, joka on mielestäni kivan tyttömäinen ja herkkä, olematta kuitenkaan liian imelä. Sukkien varressa on heti aluksi kahden silmukan levyistä palmikkoa, joka jatkuu varren takaosassa kahden palmikon verran. Ohjeessa oli neuvottu käyttämään apupuikkoa palmikon teossa, mutta homma sujui paljon nopsempaan patenttiratkaisulla, jossa apupupuikkoa ei tarvita. Hoksasin tämän patentin muuten ihan itse ilman minkäänlaista ohjetta. Hyvä minä! Alkuunsa vähän jännitin, että ehdinkö kyllästyä pitkien varsien neulomiseen, mutta homma sujui yllättävän nopsasti ja mielenkiinto pysyi hyvin yllä. En sitten tiedä minkä verran osuutta oli sillä, että a) varsissa oli se palmikko rytmittämässä työtä, b) varsi oli palmikoita lukuunottamatta sileää neuletta ja c) raitalangan värien vaihtuminen sai aikaan tunteen homman etenemisestä. Niin tai näin, nämä sukat oli tosi mukava neuloa ja lopputuloskin on kaunis. Raidat eivät aivan menneet tasan, mutta pidän melkoisena saavutuksena, ettei raidoitus heittänyt tuon enempää, vaikka sukat ovat noinkin pitkät. Saajan mielipidettä sukista en vielä tiedä. Postitin ne keskiviikkona ja niiden olisi pitänyt olla jo perillä... Toivottavasti kusti ei ole hukannut sukkia matkalla! Helmikuu 2012.

Siinäpäs olivat viimeisimmät valmistuneet työt. Olen todella iloinen, kun se joulua edeltänyt suvantovaihe on mennyttä elämää ja sormet oikein syyhyävät käsitöiden pariin. Uusia ideoita tulee kokoajan! Ja uusien töiden lisäksi olen taas innostunut virkkaamaan Hexagon-peittoa, jonka olen aloittanut jo liki vuosi sitten. Ehkä sekin vielä joskus valmistuu...