Ehtikin sitten vierähtää melkein vuosi edellisestä blogipäivityksestä. Elämä kahden pikkuneidin kanssa on ollut sen verran vauhdikasta ja väsyttävää, että käsitöitä ei ole valmistunut ihan samaan tahtiin kuin vanhemman neitosen ollessa vauva. Kesällä olin jo aikeissa päivittää blogia, mutta homma jäi vaiheeseen kun Vuodatus oli hävittänyt kaikki kuvani. Jokin aika sitten sain viimein lisäiltyä suurimman osan hävinneistä kuvista ja jospa nyt olisi aika valmistuneiden töiden esittelylle. 

Yritin kuumeisesti muistella, että mitä olen tänä aikana saanut aikaiseksi ja aluksi tuntui, etten ole saanut aikaiseksi yhtään mitään... Tarpeeksi pähkäiltyäni töitä alkoi lopulta muistumaan mieleen. Kaikista ei ole kuvia, mutta sentään muutamat tekeleet olen muistanut kuvata. 

Pikkutytön pipo

Pipoja syntyi viimekeväisen pipohulluuden myötä vielä (ainakin) kaksi lisää; pikkuneitien serkkutytölle virkkasin kaksi lätsää samalla hyväksi havaitulla Novita Kesä 2011 -lehden ohjeella hieman soveltaen. Kuvan olen saanut otettua omenanvihreästä versiosta. Lankana Novita Miami ja virkkasin pipoon tällä kertaa myös ohjeen mukaisesti lierin. Mielestäni tästä tuli oikein hauska ja värikäs pipo. Toinen pipo oli vaaleanpunaista Miamia ja malli sama muokattu versio kuin edellisissä pipoissa, eli lieri oli jätetty pois ja korvattu piparkakkureunuksella. Toukokuu 2012.

 

Lapsen esiliina ja patalappu

Ompeluhommiin pääsin viimein, kun Piituski lahjoitti minulle vanhan koneensa. Ensimmäisenä työnä syntyi pukinkonttiin esiliina ja patalappu kummitytölle, jolle tontut kertoivat joulupukin tuovan leikkikeittiön. Kaavana käytin omaa vanhaa, äitini tekemää esiliinaa. Nätti perhoskangas löytyi Eurokankaan alelaarista. Kyllä huomasi, että edellisestä ompelukerrasta oli päässyt vierähtämään useampi vuosi. Sen verran takkuista meinasi homma välillä olla ja sai ihan tosissaan miettiä, että miten kannattaa tehdä. Esiliinan kanssa selvisin helpoimmalla, sillä sitä tehdessä minulla oli enemmän ommellut ystäväni ajatteluapuna. Patakinnas olikin sitten jo haastavampi, ja yllätten ihan tavallinen patalappu osoittautui vaikeimmaksi toteuttaa ja jäi loppujen lopuksi tekemättä..! Epätoivo meinasi noita patakinnasta ja -lappua värkätessä iskeä. Hyvin ovat taidot päässeet ruostumaan, mutta jospa ne vielä palautuvat kun pääsee enemmän huristelemaan koneella. Joulukuu 2012.

 

Säärystimet

Tein nyt maaliskuussa elämäni ensimmäiset säärystimet. En koskaan ennen ole kokenut tarvitsevani moisia, mutta ostettuani kunnon pillifarkut huomasin säärystimien kaltaiselle asusteelle olevan tarvetta. Tai itseasiassa ensin ajattelin, että pitkävartiset villasukat olisivat ihanat, mutta koska villasukissa jalkani hikoavat turhan helposti ja koska en millään jaksanut alkaa kutomaan sukkia kovin ohuesta langasta, päädyin siihen lopputulokseen, että säärystimet ovat tarvitsemani asuste. Ja niin marssin kauppaan ostamaan langat (Seitsemän veljestä Tweed kirjava vihreä-punainen 802) ja neuloa hujautin nämä ihka ensimmäiset säärystimet. Ohjeen otin Novitan nettisivuilta kun en jaksanut alkaa arpomaan silmukkamäärien ja pituuksien ja sen sellaisten kanssa. Lopputulos oli oikein mieleinen ja säärystimet ovatkin olleet jo käytössä, vaikka aluksi epäilytti, että ovatko sitten kuitenkaan minun juttu. Ilmeisesti ne olivat muidenkin mielestä oikein ihanat, sillä aiemmin esitellyn omenanvihreän pipon saanut serkkutyttö halusi samanlaiset ja pitihän se neidille kutasta omat säärystimet. Maaliskuu 2013.

 

Näiden kolmen työn lisäksi muistan puikoilla ja koukulla olleen nyt vuoden aikana seuraavaa:

• vauvan tumput Woolista; valmiit ja menivät lahjaksi
• lovikkalapaset harmaasta Crystalista kummitytölle; valmiit ja menivät joululahjaksi
• jouluiset villasukat itselle; toinen sukka kärkeä vaille valmis, ehkä ensi jouluksi..?
• villasukat itselle; päättelemättä
• isoäidinneliötäkki isommalle pikkuneidille; koristereunusta ja päättelyä vaille valmis
• isoäidinneliötäkki siskontytölle; valmis, mutta luovuttamatta saajalle, postaus tulee heti kun peitto on toimitettu perille

Mahdollisesti oli joitain muitakin (pikku)töitä, jotka eivät nyt yksinkertaisesti muistu mieleen. Niin tai näin, toivottavasti jatkossa postauksia tulee vähän tiuhempaan ja että sitä postattavaa ylipäätänsä syntyy. Ideoita ainakin on runsaasti. Ja keskeneräisiä töitä....